Alussa kaikki oli tyhjää... Tai no, melkein. Olihan meillä Poutamäellä seinät, vähän kiintokalusteita ja kodinkoneita. Pahinta oli edessä oleva kolmen viikon hektinen remontti. Parasta oma tilava koti, josta remontilla saisi meille sopivan.
Ennen remontin aloittamista kävimme fiilistelemässä uutta kotiamme ja ottamassa kuvia ennenkuin kaikki muuttuisi. Kuviin tehokkaasti pyrki pikku-I, joka ei ensimmäistä kotiaan tule tuskin koskaan muistamaan. Tästä tulee hänelle "se" koti. <3
 |
| keittiö |
 |
| ruokailu |
 |
| olohuone |
 |
| makuuhuone 1 - tuleva "the"bedroom |
 |
| makuuhuone 2 - tuleva työ-/vierashuone |
 |
| makuuhuone 3 - lasten huone |
 |
| pukuhuone |
 |
| eteinen / tuulikaappi |
 |
| eteinen |
Taloa ostaessa oli selvää, että ensimmäisenä kaatuu seiniä. Asiasta kyllä keskusteltiin useammankin tahon kanssa -- lähinnä siitä, miten järkevää on lähteä toteuttamaan tällaista urakkaa näin lyhyellä aikataululla. Mutta, jos olen jotain päähäni saanut, se myös tapahtukoon.
Toinen varmasti muuttumisleikkiin päätyvä kotimme osa oli keittiö, jolle toiminnallisuus oli vain haave.
Kolmas, mikä muutettaessa oli varmaa, oli, että lähes kaikki pinnat menevät uusiksi. Katot jäivät ennalleen odottamaan hamaa tulevaisuutta ja tehtävää alaslaskua, johon "hukataan" ilmanvaihtoputkisto.
Myös wc, pukuhuone, kylpyhuone ja sauna jäivät tässä vaiheessa koskemattomiksi.
Ensimmäinen kanto kaskessa - ts. remontin tiellä - oli haluamamme asbestikartoitus, joka söi remonttiaikataulustamme reilun viikon. Tulipa tehtyä ja positiivisena yllätyksenä (?) tuli tieto, että asbestia oli ainoastaan wc:n seinissä olevan "ihanan" retromuovitapetin liimassa.
Näillä lähtötiedoilla remontin kimppuun!
